Viestintä vaatii viitseliäisyyttä
Sakari Siilin

Viestijä vieraana on Onna Viestinnän blogisarja, jossa päästään tutustumaan eri vieraisiin ja heidän työssä tarvittavaan viestintään. Viestijä vieraana -blogisarjan tarkoituksena on avata sitä, kuinka laajasti viestintä näkyy työelämässä, ja millaista viestinnän osaamista eri aloilla tarvitaan.

Tervehdys Männikkömetsästä! Täällä kynänsä on teroittanut Sakke, vanha puheviestijä Jyväskylän yliopistosta, järjestöjyyrä ja nykyinen yrittäjä. Sain kunnian tulla vierailemaan Onnan blogissa tällä kertaa.

Toimin yrittäjänä Männikkömetsä Oy:ssa, jossa teemme korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksiin ja kansainvälisyyteen sekä aluekehitykseen liittyviä projekteja. Viestintä näkyy arjessani niin perinteisen sisällöntuotannon ja viestinnän suunnittelun kautta kuin erilaisten kehitysprojektien jalkauttamisessa. Lisää meidän tekemisistä voi lukea täältä.

Päätin pohtia tässä tekstissä viitseliäisyyttä ja sen merkitystä viestinnän vaikuttavuuteen. Nappasin tämän varsin käytännönläheisen kärjen, koska se on tullut vastaan useasti arjessa viime aikoina.

Mitä viitseliäisyys tarkoittaa tässä kontekstissa?

Itselleni viitseliäisyys tiivistyy tässä yhteydessä asenteeseen, jossa mutkia ei vedetä suoraksi eikä aidan matalinta kohtaa ylitetä, vaikka se olisi näkyvillä ja mahdollinen. Houkutus päästää itsensä vähällä on monesti läsnä ainakin oman kokemuksen mukaan. Varsinkin jos työpöydälle on eksynyt hieman liikaa tehtävää tai  motivaatio kyseessä olevaa hommaa kohtaan ei ole tapissa.

Esimerkiksi seuraavia kysymyksiä olen itse pyöritellyt kevään aikana:

Kirjoitanko tiedotteen nopeasti omien tietojen pohjalta vai viitsinkö etsiä, kontaktoida ja haastatella asiantuntijan tai kohderyhmään kuuluvan henkilön sitaattia varten?

Keskitynkö vain omaan tekemiseen projektisuunnitelman mukaisesti vai viitsinkö jokaisen keskeisen välivaiheen yhteydessä tehdä koontia menneestä ja seuraavista askeleista asiakkaalle? Miten tiheästi pidämme tilannepalavereita ja käymme keskustelua yksityiskohdista?

Entä lähetänkö vain sähköpostin ja tiedotteen intraan kehitysprojektin tuotoksista vai etsinkö relevantit sidosryhmät ja esittelen havaintoja ja tilannetietoa organisaation eri foorumeissa läpi projektin?


Asenteen lisäksi tarvitaan aikaa

Kuten oheisista esimerkeistä käy ilmi, viitseliäisyys vaatii aikaa ja vaivannäköä. Vaikka halua tehdä asiat laadukkaasti ja perusteellisesti olisi, ilman riittäviä ajallisia resursseja joko kynttilä palaa loppuun tai valinta kohdistuu aidan matalampaan päähän.

Työaikaa on siksi tärkeää varata “taustatyöhön”, “koordinointiin” tai “yhteydenpitoon.”

Viitseliäisyys tuo vaikuttavuutta viestintään

Yksityiskohtien tekeminen kunnolla tuo vaikuttavuutta viestintään ja lopulta koko projektiin. Haastateltavat antavat samaistuttavuutta tiedotteeseen ja merkitykset muodostuvat vuorovaikutuksessa asiakkaan ja tämän sidosryhmien kesken. Siksi näihin panostamisesta ei kannata tinkiä, vaan vaalia.

Kannustankin kaikkia viitseliäisyyteen silloinkin, kun vaivattomuus ja omalla mukavuusalueella oleminen tuntuu houkuttelevalta. Lopulta pieni vaivannäkö kannattaa.

Ja näin yrittäjänä, on tärkeää vielä lopuksi mainita, että oma viitseliäisyys on hyvä muistaa perustella ja tehdä näkyväksi asiakkaalle. Usein nimittäin koordinointi ja yhteydenpito “katoaa” tarjouksessa hallintoasioiden alle, vaikka se kuuluisi omana kohtana vaikuttavuuden ja onnistumisen varmistamisen alle.

Kirjoittanut: Sakari Siilin

Arkistoi