Viestijä vieraana on Onna Viestinnän blogisarja, jossa päästään tutustumaan eri vieraisiin ja heidän työssä tarvittavaan viestintään. Viestijä vieraana -blogisarjan tarkoituksena on avata sitä, kuinka laajasti viestintä näkyy työelämässä, ja millaista viestinnän osaamista eri aloilla tarvitaan.
Tänä keväänä muutin Itävaltaan vaihto-opintojeni perässä. Opiskelijavaihto nähdään monesti erinomaisena mahdollisuutena parantaa kielitaitoa ja edistää mahdollisuuksia kansainvälisillä työmarkkinoilla. En kiellä, ettenkö olisi parin kuukauden aikana kasvattanut englannin ja saksan kielen sanavarastoa. Olen kuitenkin huomannut, että viestintä ja vuorovaikutus muulla kuin suomen kielellä on sanaston ja kieliopin lisäksi paljon muutakin.
Sekä saksan että englannin kielen käyttö päivittäin haastaa minua ihan uudella tavalla. Itävallassa opiskelen Klagenfurtissa saksankielisessä yliopistossa. Yliopiston verkkosivut ja muut järjestelmät ovat saksaksi. Onneksi yliopisto tarjoaa myös englanninkielisiä kursseja, joten opintoni ovat suurimmaksi osaksi englanniksi. Muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa keskustelemme suurimmaksi osaksi englanniksi, mutta esimerkiksi asioidessani kaupassa tai kahvilassa käytän saksan kieltä. Oli kyseessä sitten saksa tai englanti, viestin ja vuorovaikutan päivittäin muulla kuin äidinkielelläni.
Oona vaihdossa Itävallassa.
Vuorovaikutus voidaan nähdä merkitysten rakentamisena ja neuvottelemisena kahden tai useamman osapuolen välillä, jolloin yhteistä ymmärrystä luodaan vaihtamalla käsityksiä ja tulkintoja (Braithwaite, Schrodt & Carr 2015, 6). Täällä ollessani olen ymmärtänyt vuorovaikutuksen käsittämisen merkitysten rakentamisena hyvinkin konkreettisesti. Olen joutunut monesti selittämään ja avaamaan tulkintojani, sillä en useinkaan tiedä tai muista sanoja, joilla haluamiani ilmiöitä kuvataan.
Olen ajoittain kokenut olevani vähemmän älykäs, koska minulla ei ole englannin tai saksan kielessä tarpeeksi resursseja viestiä yhtä tehokkaasti kuin suomen kielellä. Välillä tuntuu, että olen keskellä suurta Alias -peliä, jossa vuoron perään minä pyrin selittämään sanoja ja toiset arvailla niitä. Näen tämän Alias -pelin minun ja vuorovaikutuskumppanien kanssa prosessina merkitysten rakentamisesta ja neuvottelusta. Vaikka vuorovaikutusosapuoleni olisikin erittäin taitava kielenkäyttäjä, se ei välttämättä tee itse vuorovaikutustilanteista tuloksellisempaa. Olen kokemuksen kautta havainnut, että kyseessä ei ole tietämättömyyteni merkityksistä ja ilmiöistä käsitteiden takana, vaan yksinkertaisesti taitamattomuuteni käyttää kielen käsitteitä yhtä tarkoituksenmukaisesti. Tämä taitamattomuus on lisännyt epävarmuutta osallistua vuorovaikutukseen.
Välillä tuntuu, että olen keskellä suurta Alias -peliä, jossa vuoron perään minä pyrin selittämään sanoja ja toiset arvailla niitä. Näen tämän Alias -pelin minun ja vuorovaikutuskumppanien kanssa prosessina merkitysten rakentamisesta ja neuvottelusta.
Riittävää rohkeutta tarvitaan aina, kun osallistutaan vuorovaikutukseen. Olen kuitenkin kokenut sen erityisen merkitykselliseksi monikielisissä vuorovaikutustilanteissa. Vuorovaikutus muulla kuin omalla äidinkielelläni on lisännyt epävarmuutta ja herättänyt pelon tunnetta siitä, että en pärjää enkä ole riittävän taitava. Viestijänä minua on auttanut se, että en välttele tilanteita, joissa tunnen pelkoa tai epävarmuutta, vaan pyrin kohtaamaan tilanteet sellaisina kuin ne on. Tämä on vaatinut minulta riittävää rohkeutta osallistua pelon tunteesta huolimatta haastaviinkin vuorovaikutustilanteisiin. Olen huomannut sanovani itselleni usein, että huoli pois, et voi koskaan onnistua, jos et edes uskalla yrittää!
Elämäni vaihto-opiskelijana on avannut siis ihan uudella tavalla silmiäni viestijöiden yksilöllisyyden ja osaamisen ymmärtämiselle. Monikielisissä vuorovaikutustilanteissa kielitaito itsessään ei ole riittänyt rakentamaan kokemusta tuloksellisesta vuorovaikutustilanteesta. Kielitaito on toiminut minulle oikeastaan pelkästään yhtenä välineenä tai työkaluna viestiessä tulkinnoista. Vuorovaikutus vaatii myös riittävää rohkeutta osallistua vuorovaikutustilanteisiin. Jotta tulkintoja voidaan muodostaa vuorovaikutustilanteista ja –osapuolesta on minusta hyvä huomata kokonaiskuva, joka on paljon muuta kuin yksilön kielenkäyttötaidot.
Kirjoittanut: Oona Tähkänen
Kirjallisuus:
Braithwaite, D. O., Schrodt, P., & Carr, K. 2015. Introduction: Meta-theory and theory in interpersonal communication research. In D. O. Braithwaite & P. Schrodt (Eds.)