Toukokuussa kirjoitettiin blogiteksti aiheesta “Onnan onnistumiset”, ja nyt halutaankin pohtia meidän epäonnistumisia. Meidän mielestä epäonnistumiset kuuluvat elämään ja niiden vuoksi onnistumiset tuntuvat paremmalta. Niin kuin aiemmin kirjoitettiinkin, olisi tylsää aina onnistua. Epäonnistumiset myös auttavat kehittämään itseään yrittäjänä. Me ei siis koeta epäonnistumisia suoraan negatiivisina asioina vaan nimenomaan oppimiskokemuksina. Sana epäonnistuminen on toisaalta negatiivissävytteinen, joten ehkä kutsutaankin näitä niin sanottuja epäonnistumisia oppimisen paikoiksi.
Mitä oppimisen paikkoja meillä on kuluneiden vuosien aikana sitten oikein ollut?
Irrottautuminen työstä vapaalla
Tämä on ollut yksi meidän suurimmista oppimisen paikoista yrittäjinä. Meidän on ollut vaikea irrottautua työmoodista, vaikka pitäisi olla vapaalla ja ajatella ihan muita juttuja. Toki yrittäjänä täysi irrottautuminen on vaikeaa, mutta liian usein työjutut pyörivät meidän mielessä myös vapaa-ajalla. Toki hyvät ideat eivät aina katso kelloa, eikä tarvitsekaan. Jos keskellä yötä keksii jonkun huippuidean, voi sen kirjoittaa ylös. Oppimisen paikka olisikin siinä, ettei jatka idean pohtimista. Tietoinen irrottautuminen olisi siis tärkeä osata.
Liian monta rautaa tulessa samanaikaisesti
Viime syksynä meillä oli jatkuvasti liian monta asiaa samanaikaisesti työn alla. Pyöritettiin yritystä, kirjoitettiin gradua ja suoritettiin harkka omalle yritykselle. Vaikka tunnit pysyivätkin inhimillisinä, oli tosi raskasta, kun oli monta isoa projektia käynnissä samaan aikaa, ja vieläpä elämän eri osa-alueilla. Se, että yhdisti opiskelun ja työn antoi paljon, mutta myös kuormitti psyykkisesti paljon. Oppina tästä hektisestä elämänvaiheesta jäikin käteen se, että liian monta projektia samaan aikaan saa meidät väsyneiksi ja luovuus kärsii.
Kuva: Paula Fågel.
Oman asiantuntijuuden hinnoittelu
Yrityksen alkutaipaleella me ei osattu hinnoitella omaa työtämme. Oli vaikea arvioida, paljonko aikaa kuluu mihinkin työtehtävään ja kuinka paljon omasta osaamisesta voi laskuttaa. Tämäkin vaihe oli tosi tärkeä, koska se auttoi meitä arvostamaan omaa osaamistamme yhä enemmän. Enää ei myydä työtämme yhtä edullisesti, koska tiedetään paremmin meidän osaamisen arvo ja se, mitä voidaan asiakkaille tuoda.
Väsyneenä työskentely
Tämä on ollut tärkeä oppi! Väsyneenä kuuluu rentoutua ja nukkua, ei tehdä töitä. Usein yritetään jaksaa väsymyksestä huolimatta, vaikka väsymys on viesti siitä, että nyt ei jaksa. Toki välillä on vain hoidettava tietyt asiat, vaikka väsyttäisi. Mutta sen, mitä voi siirtää seuraavalle päivälle tai viikolle, voi siirtää. Kahdeksan tunnin työpäivä väsyneenä on todennäköisesti tehottomampi kuin muutama tunti työskentelyä energisenä. Tätä ollaan onneksi treenattu ja jopa powernapit ovat tulleet muutaman kerran kesken työpäivän tarpeeseen.
Mutta kuten jo alussa todettiin, nämä oppimisen paikat kehittävät meitä yrittäjinä. Jos oppimisen paikkoja ei olisi, oltaisiin enemmän huolissaan. Aina voi kehittyä ja vahvistaa omaa asiantuntijuutta, ja nämä oppimisen paikat eli ”epäonnistumiset” tarjoavatkin kehittymiselle hyvät olosuhteet. Hyväksytäänhän kaikki siis se, että aina ei voi onnistua ja se on täysin ok!