Viime blogipostauksessa käsiteltiin vuorovaikutusosaamista. Jos tuo postaus on mennyt sulta ohi, käy ekana tsekkaamassa se tästä. Nyt nimittäin siirrytään käsittelemään vuorovaikutusosaamisen kehittämistä! On tärkeää, että tiedät ensin, mitä vuorovaikutusosaaminen tarkoittaa.

Vuorovaikutusosaamista voi kehittää monella eri tavalla, mutta tässä postauksessa keskitytään vuorovaikutusosaamisen kehittämiseen työyhteisön vuorovaikutuskoulutuksella. Vuorovaikutuskoulutuksella pyritään kehittämään yksilöiden vuorovaikutusosaamista eli tietoja, asenteita ja taitoja, joita tarvitaan eri vuorovaikutustilanteissa. 

Vuorovaikutuskoulutus voidaan jakaa eri lähteistä riippuen erilaisiin osiin. Me ollaan jaoteltu vuorovaikutuskoulutuksen vaiheet meidän gradussa seuraavasti: kartoitus, suunnittelu, toteutus ja arviointi. Ollaan pohjattu ja kehitetty tämä jaottelu ADDIE-mallin (analyysi, suunnittelu, kehitys, toteutus, arviointi) kautta, jonka esimerkiksi Orey (2014) on esitellyt koulutusta käsittelevässä kirjallisuudessaan.

Kartoitus

Tärkeä ensimmäinen vaihe, kartoitus! Kartoituksen avulla kouluttaja saa rakennettua työyhteisölle sellaisen koulutuksen, jota se oikeasti tarvitsee. Kartoitusvaiheessa selvitetään työyhteisön vuorovaikutuksen nykytila ja työntekijöiden vuorovaikutusosaamisen taso. Kartoituksen avulla voidaan esimerkiksi selvittää, onko työyhteisössä vuorovaikutukseen liittyviä haasteita, ja mistä nämä haasteet mahdollisesti johtuvat. 

Suunnittelu

Onnistuneen kartoituksen jälkeen kouluttajalla on tarvittava tieto siitä, millainen koulutus työyhteisölle on järkevä rakentaa. Koulutuksen suunnittelussa on pohdittava monia asioita. Kouluttajan täytyy ottaa huomioon esimerkiksi, kuinka monta työntekijää koulutukseen osallistuu, millaista osaamista koulutettavilla jo on,  millainen toteutustapa koulutukseen sopii (esim. live- vai etäkoulutus), ja kuinka pitkäkestoinen koulutus on. Suunnittelu on todennäköisesti koulutuksen rakentamisessa kaikkein aikaa vievin osuus. 

Toteutus

Kun koulutus on suunniteltu, on aika pistää toteutus käyntiin eli järjestää suunniteltu koulutus. Toteutuksessa auttaa todella paljon se, että koulutuksen kaksi ensimmäistä vaihetta on tehty huolellisesti! Eli mitä parempi kartoitus ja suunnittelu on tehty, sitä helpompi kouluttajan on todennäköisesti pitää koulutus, joka vastaa kohderyhmän tarpeita. Toteutuksessa täytyy pohtia sitä, kuinka kouluttaja saa esitettyä tiedon niin, että koulutettavien on helppo ottaa tieto vastaan ja omaksua se. Koulutuksessa on myös tärkeää, että koulutettavat pääsevät itse harjoittelemaan opittua uutta tietoa. Tämä onnistuu esimerkiksi erilaisten mielikuvaharjoitteluiden, roolileikkien tai simulaatioiden avulla.

Arviointi

Toteutuksen jälkeen on vielä tärkeää tehdä arviointia siitä, miten koulutus kokonaisuudessaan meni. Arviointia voi tehdä sekä kouluttaja että koulutettavat.  Koulutettavat voivat arvioida koulutuksen onnistumista ja oman osaamisensa kehittymistä. Kouluttajan puolestaan tulisi arvioida omaa kouluttamistaan osallistujilta saadun palautteen avulla, ja tätä kautta pyrkiä parantamaan omia kouluttamistapojaan.

Onna Viestintä Oy tarjoaa nykyään myös vuorovaikutuskoulutuksia. Lue tästä palveluistamme lisää ja ota yhteyttä, mikäli vuorovaikutuskoulutukselle on tarvetta tai aihe kiinnostaa muuten. 

Kirjallisuutta:

Orey, M. 2014. Communication Skills Training. Association for Talent Development.

Kansikuva: Paula Fågel