Viestintä on kasvava ala, ja sen merkitystä ymmärretään vuonna 2023 todennäköisesti paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Viestinnän rooli arjessamme, niin töissä kuin vapaa-ajalla, on välttämätön ja merkittävä. Lähes jokainen meistä viestii jatkuvasti. Tervehdit bussikuskia, päivität Instagram-tarinan tai kerrot ystävällesi kuulumisia lenkillä - kaikessa tässä on kyse viestinnästä. Useimmiten bussikuski tervehtii takaisin, joku kommentoi Instagram-tarinaasi tai ystävä kuuntelee ja kertoo itsekin kuulumisia. Tällöin voimmekin puhua viestinnän sijaan vuorovaikutuksesta.
Yksinkertaistettuna vuorovaikutus on viestintää, joka on vastavuoroista, ja jossa vähintään kaksi vuorovaikutusosapuolta luovat yhdessä merkityksiä (ks. esim. Braithwaite, Schrodt & Carr 2015; Burleson 2010). Vuorovaikutus on viestinnässä todella tärkeää, sillä se mahdollistaa kaiken sen, mitä emme yksin voi tehdä ja saavuttaa. Ilman vuorovaikutusta ei olisi yhteiskuntaa, ilman vuorovaikutusta ei olisi rakkautta, ilman vuorovaikutusta ei olisi työyhteisöjä.
Eri vuorovaikutustilanteissa hyödynnät omaa vuorovaikutusosaamistasi. Vuorovaikutusosaaminen on tietoa, asennetta ja taitoa, jota tiettyyn vuorovaikutustilanteeseen tarvitaan. Osalla vuorovaikutusosaaminen on vahvempaa kuin toisilla, ja osaamisen puute voi aiheuttaa erilaisia haasteita. Vuorovaikutusosaamista voi kuitenkin kehittää.
Mitä vuorovaikutusosaamisen tieto, asenne ja taito sitten oikein tarkoittavat?
Tieto. Tiedolla tarkoitetaan sitä omaksuttua tietoa, jota hyödynnät omassa vuorovaikutuskäyttäytymisessäsi. Vuorovaikutusosaamiseen liittyvä tieto voi olla esimerkiksi tietoa siitä, kuinka kokouksessa tulee käyttäytyä, kuinka osoitetaan empatiaa tai miten toimitaan, kun halutaan tuoda oma mielipide esille.
Asenne. Vuorovaikutusosaamisen asenteella tarkoitetaan sitä, että uskallat ja haluat olla vuorovaikutuksessa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, päätätkö hyödyntää omaa vuorovaikutukseen liittyvää tietoa ja taitoa.
Taito. Vuorovaikutusosaaminen ja vuorovaikutustaidot saatetaan usein rinnastaa keskenään, vaikka vuorovaikutustaidot ovat vuorovaikutusosaamisen alakäsite. Vuorovaikutustaitoja ovat esimerkiksi kuunteleminen, esiintymistaidot ja konfliktinhallinta. Taidot tuovat ikään kuin tiedon ja asenteen näkyväksi vuorovaikutustilanteissa.
Jotta vuorovaikutusosaaminen voi kehittyä, tulee meidän huomioida nämä kolme osa-aluetta kokonaisuutena, toisistaan riippuvaisina ulottuvuuksina. Vuorovaikutusosaaminen on tärkeää, koska sitä tarvitaan päivittäin eri vuorovaikutustilanteissa. Mietitäänpä vaikka työelämää. Hyvän johtajan täytyy osata vaikuttaa avoimen viestintäilmapiirin luomiseen työyhteisössä, sairaanhoitajan pitää osata kuunnella ja olla empaattinen asiakasta kohtaan sekä myyntityötä tekevän täytyy osata mukautua eri vuorovaikutustilanteisiin ja olla vaikuttava.
Vuorovaikutusosaamisen puutteisiin voi törmätä arjessa usein, ja näiden puutteiden aiheuttavat haasteet ovatkin suuri syy sille, miksi vuorovaikutusosaamisen kehittäminen on tärkeää. Vuorovaikutusosaamisen kehittämiseen syvennytään seuraavassa blogitekstissä. Stay tuned!
Onna Viestintä Oy tarjoaa nykyään myös vuorovaikutuskoulutuksia. Lue tästä palveluistamme lisää ja ota yhteyttä, mikäli vuorovaikutuskoulutukselle on tarvetta tai aihe kiinnostaa muuten.
Kirjallisuutta:
Braithwaite, D. O., Schrodt, P., & Carr, K. 2015. Introduction: Meta-theory and Theory in Interpersonal Communication Research. Teoksessa D. O. Braithwaite & P. Schrodt (toim.) Engaging Theories In Interpersonal Communication: Multiple Perspectives. Thousand Oaks, California: SAGE Publications, Inc, 1–20.
Burleson, B. R. 2010. The Nature of Interpersonal Communication: A Message-Centered Approach. Teoksessa C.R. Berger, M. E. Roloff & D. R. Roskos-Ewoldsen (toim.) The Handbook of Communication Science. SAGE Publications, Language Arts & Disciplines. 145–163.
Kansikuva: Paula Fågel