Vuorovaikutusosaamista tarvitaan kaikissa vuorovaikutustilanteissa, niin töissä kuin vapaa-ajalla. Vaihdat sitten ystäväsi kanssa kuulumisia tai kuuntelet työkaveriasi kokouksessa, tarvitset vuorovaikutusosaamista. Kuten aikaisemmassa blogitekstissä määrittelimme, vuorovaikutusosaaminen on tietoa, taitoa ja asennetta, jota tiettyyn vuorovaikutustilanteeseen tarvitaan. Tässä blogitekstissä puolestaan avasimme sitä, kuinka työyhteisön  vuorovaikutusosaamista voidaan kehittää vuorovaikutuskoulutuksella. Miksi tätä vuorovaikutusosaamista sitten kannattaa kehittää tai mitä hyötyä vuorovaikutusosaamisesta on?

Kuvitellaan tilanne, että olet ystäväsi kanssa lenkillä ja hän kertoo sinulle huonoja uutisia. Et tiedä, miten reagoida ja paniikissa päästät suustasi lausahduksen “elämä on”. Voisi kuvitella, että ystävällesi voi tulla hieman paha mieli, eikä hän välttämättä halua enää jatkossa kertoa sinulle kuulumisiaan. Et tarkoittanut mitään pahaa, mutta et vain tiennyt, miten kyseisessä tilanteessa tulisi toimia. Tai mietitään tilannetta, että saavut treffeille ja alat tutustumaan uuteen ihmiseen. Mahdollisesti sellaiseen, ketä et ole aiemmin tavannut kasvotusten. Kuinka kerrot hänelle itsestäsi, miten osoitat kuuntelevasi häntä tai kuinka kerrot halukkuudestasi nähdä häntä uudestaan? Tämä kaikki on vuorovaikutusosaamista. 

Nämä kaksi esimerkkiä koskivat vuorovaikutustilanteita vapaa-ajalla. Pohditaan seuraavaksi vielä työyhteisöä. Miksi vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittäminen on tärkeää työyhteisössä? Työyhteisössä tarvitsemme vuorovaikutusosaamista jatkuvasti. Kun haluat esimerkiksi saada mielipiteesi esille kokouksessa, tarvitset vuorovaikutusosaamista. Tai kun kysyt apua ongelmiisi työkavereiltasi, tarvitset vuorovaikutusosaamista. Tai vaikkapa, kun tutustut uuteen työntekijään kahvitauolla, tarvitset vuorovaikutusosaamista. Olipa kyseessä sitten työn tekeminen tai työyhteisön jäsenten välinen suhdetason toiminta, on vuorovaikutusosaamisen rooli suurempi kuin moni osaisi edes ajatella.

Heikon vuorovaikutusosaamisen takia työyhteisössä voi syntyä erilaisia haasteita. Esimerkiksi jos päätöstä tehtäessä työyhteisön jäsenet eivät osaa kuunnella toisiaan tai tuoda omia mielipiteitään rakentavasti esille, ei päätöksenteko ole tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Tai jos tieto ei kulje työpaikalla ja työntekijät eivät ole kartalla asioista, voi syntyä erilaisia väärinymmärryksiä. Nämä tilanteet voivat luoda haasteita tai jopa konflikteja työpaikalla, mikä puolestaan voi vaikuttaa negatiivisesti työntekijöiden työtyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin.

Hyvä vuorovaikutusosaaminen yksinkertaisesti siis parantaa vuorovaikutusta. Lisäksi vuorovaikutusosaamisella on yhteys hyvinvointiin ja työhyvinvointiin. Työyhteisön vuorovaikutuskoulutuksella voidaan siis kehittää työntekijöiden vuorovaikutusosaamista, mikä parhaimmillaan vahvistaa työntekijöiden hyvinvointia ja voi tukea tätä kautta myös työyhteisön tuottavuutta. Kun vuorovaikutusosaaminen on vahvaa, työntekijät todennäköisesti voivat paremmin, suoriutuvat työstään tehokkaammin ja tätä kautta yritys tai organisaatio voi saavuttaa paremmin koko potentiaalinsa. Aika siistiä vai mitä?

Työyhteisön vuorovaikutuskoulutuksella voidaan siis kehittää työntekijöiden vuorovaikutusosaamista, mikä parhaimmillaan vahvistaa työntekijöiden hyvinvointia ja voi tukea tätä kautta myös työyhteisön tuottavuutta.

On varmaan sanomattakin selvää, että vuorovaikutusosaamisen kehittämiseen kannattaa (tai meidän mielestä jopa pitää) panostaa. Ensimmäinen askel kohti hyvinvoivempaa ja vuorovaikutusosaavampaa työyhteisöä voi olla juuri vuorovaikutuskoulutus! Kaiken lisäksi vuorovaikutuskoulutuksesta saa irti myös sellaisia asioita, joita jokainen voi hyödyntää myös vapaa-ajallaan. Onko parempaa työsuhde-etua oikeastaan edes olemassa? 

Onna Viestintä Oy tarjoaa nykyään myös vuorovaikutuskoulutuksia. Lue tästä palveluistamme lisää ja ota yhteyttä, mikäli vuorovaikutuskoulutukselle on tarvetta tai aihe kiinnostaa muuten. 

Kansikuva: Paula Fågel